Edellinen kuvaus Seuraava kuvaus Indeksiin
Köyhistä oloista oleva bio-tutkija, joka lääkärin ja psykologian lisäksi osaa myös ampua energia-aseilla ja katujen kasvattina osaa sekä käyttää erilaisia lyömäaseita että nyrkkejään. Agressivinen gorilla näköinen otus, sekä selvästi muutenkin huligaani, epäilyttävää syntyperää, luulee olevansa hienompi, koska yatsirianeilla oli aikoinaan oma imperiumi.
Yleismies, joka osaa sekä teknikon taitoja, että bio-tieteitä Keskiluokkaisen perheen poika, joka sai stipendin erittäin hyvään kouluun. Koulussa hänen pääaineena oli tekniikka, mutta multi-talentent kun oli niin hän siinä sivussa opiskeli myäs tietokone tekniikkaa, robotiikkaa, ympäristö tieteitä, lääketieteitä ym. Opinnoista jäi kuitenkin paljon aikaa muihin touhuihin, joten hän aina silloin tällöin osallistui tekniikan killan järjestämiin excuihin uusille frontier planeetoille. Vuoden parin kestävillä matkoilla hän sai tekniikassa käytännön kokemusta, mutta jaksoi kuitenkin vielä ohimennen harjoitella raketti- ja kivääriaseilla (maalitauluihin, peaceful kun on).
Opiskelun loppupuolella Dwille kuitenkin rupesi epäilemään, onko tämä se 'oikea' ammatti. Uusien kokemusten toivossa hän haki ja sai varatoimitusjohtajan paikan pienstä alakaupungin baarista. Siellä hän töydensi taitojaan paitsi baarimikkona myös ammattilaispelurina.
Parin vuoden kuluttua hän 40 vuoden kypsässä iässä päätti kuitenkin ottaa äkkiä loppututkinto tekniikassa. Siitä lähtien hän on mitä omituisimmissa piireissä kolunnut uusia tutkimattomia planeettoja.
Dralasite, Ektoplasma pallo(tai oikeammin soikio), joka pystyy muodostamaan erilaisia raajoja jne. tarpeen mukaan.
Sota-akatemian käynyt kaikenlaisia aseita käyttävä sotilas, joka tuntuu rohkealta ja aina kaikkeen valmiilta. Itse kuvaa taitojaan seuraavasti:
"Joo en minä oikeastaan osaa juuri aseetonta taistelua. Niin, kyllä minä nyt sen kapteenin päihitin (sen jälkeen kun te olitte sille ensin hävinnyt)."
"Niin, no vaikka minä nyt tunnunkin olevan parempi ampuja näillä energia-aseilla kuin te, niin tämä on kyllä vain minun kolmannes paras asetaitoni. Minä olen oikeastaan enemmän erikoistunut projektile-aseisiin ja räjähdysaineisiin."
Ahballa on jo ennestään kokemusta tutkimusmatkoista ja hänet nimitettiin ryhmän johtajaksi.
"Joo, en mä oikeen tiedä. Olen vähän harkinnut, jos vaikka jättäisin tämän sotilasuran ja alkaisin tietoteknikoksi. Olen jo opiskellut sitä jonkun verran, mutta eivät intissä suostuneet siirtoon. Täytyy nyt katsoa."
Kertoilee kyllä meheviä inttitarinoita kokemuksistaan, mm viidakossa ja taisteluissa ja näyttää todisteeksi arpeaankin keskellä rintaansa (aiheuttaa ihmettelyä, että Durana oli onnekas kun ei kuollut siihen, muissa paitsi Dwillessä). Sotilas joka ei tunnu osaavan käyttää kovinkaan montaa eri asetta.
8 jalkainen 2 kätinen muurahainen, joka luulee olevansa looginen? Ei muista edes itse mitä osaa, ja selittelee vaan jotain sekavaa. Yleensä älykköitä ja kauppamiehiä, mutta poikkeuksiakin löytyy (kuten näkyy... :-)
Saamme tehtävän Truane's star:n hallintovirastolta suorittaa uudella Vulturnus-planeetalla tutkimuksia kahden muun ryhmän kanssa. Zebulon oli löydetty vain vähän aikaa sitten ja samalla kun meidät heitettäisiin sinne haettaisiin ensimmäinen tutkimusryhmä pois sieltä. Matka kestäisi noin 10 päivää todella ahtaassa tutkimusaluksessa. Alus oli alunperin suunniteltu 5 miehistön jäsenelle ja kun se muutettiin tutkimusalukseksi lisättiin siihen 5 lisäpaikkaa. Meitä oli tulossa siihen kaksi kolmehenkistä ryhmää plus meidän viiden hengen ryhmämme kolmen hengen miehistön lisäksi. Itseasiassa alus on kuuluisa Roe-mar, ensimmäinen lopullisten partio-alusten prototyyppi, joka myöhemmin on sitten muutettu vanhanaikaisena tutkimusaluksesksi.
Meidän ryhmämme on tarkoitus tutkia planeetan viidakkoa, toinen kolmihenkisistä ryhmistä menee tutkimaan autiomaata (maastoajoneuvon kanssa) ja viimeinen ryhmä menee tutkimaan vuoristoa helikopterin kanssa.
Kun astumme laivaan pyytää kapteeni meitä antamaan aseemme niin että ne voidaan lukita sillan yläpuolella olevaan kaappin matkan ajaksi. Sen jälkeen kapteeni kertoo meille yleisiä ohjeita matkan ajalle ja jakaa meidät kahteen vuoroon. Matkalla vietämme aikamme lähinnä nukkuen ja korttia pelaten (niin että nukumme ja pelailemme kahdessa vuorossa, koska sänkyjä on liian vähän). Aluksen kapteeni kertoilee juttuja vanhoilta ajoilta ja haastaa meitä tappeluun. Ensimmäisenä yrittää Mac'ktal, mutta hänet hän häviää tyrmäyksellä, seuraavaksi koitan minä, mutta kapteeni onnistuu sitomaan minut liian hyvin, joten minäkin häviän, viimeisenä yrittää Ahba, joka onnistuu tyrmäämään kapteenin ja voittaa. Muut eivät viitsi edes yrittää.
Mitään kovinkaan erikoista ei matkalla tapahdu, mitä nyt Mac'ktal yrittää murtautua teknikon kahvinkeittimeen, mutta epäonnistuu, kahvinkeittimen hälytin käynnistyy ja kapteeni on hetken aikaa aika vihainen.
Kun saavumme perille aurinkokuntaan ryntäävät kaikki ympäristötieteitä osaavat laivan laitteita tutkimaan ja mittailemaan planeetasta kaikkea mahdollista. Vaikka minä en vielä noita asioita osaakaan, kiinnostaa se minua siinä määrin että menen kuitenkin mukaan katsomaan. Lähestyessämme planeettaa ilmestyy sen takaa yllättäen pieni korvetti, joka ampuu heti täyslaidallisen meihin. Yksi osumista tulee suoraan sillalle tuhoten sen lähes täydellisesti. Siellä olleet kaksi miehistön jäsentä kuolee välittömästi. Koska alus on kärsinyt aika pahoja vaurioita päätämme siirtyä välittömästi pelastuskapseleihin ja yrittää pelastautua planeetalle. Kaksi muuta ryhmää ja viimeinen elossa oleva miehistön jäsen menevät toiseen kapseliin ja meidän ryhmämme toiseen.
Laskeudumme pehmeästi kohti planeetan pintaa, kunnes tulee aika, jolloin automaattisen laskusysteemin tulisi aloittaa jarruttaminen. Tässä vaiheessa systeemi sitten toteaakin että jotain on pielessä ja jarrutus ei toimi. Lisäksi kone tuntuu muutenkin olevan sekaisin tai ainakin huumorimiehen ohjelmoima, koska se laskee kymmenestä alaspäin crashiä kohden ensin kerran ja sanoo sen jälkeen että "ei vaskaan" ja aloittaa uudestaan. Kiroan näitä perhanan ihmisiä, jotka eivät osaa edes tehdä pelastuskapseleita kunnolla. Tosin ohjelmasta päätellen sen on ohjelmasta päätellen sitä oli päässyt räpeltämään joku Dralasite-rodun edustaja. He kun ovat muutenkin tunnettuja kummallisesta huumorintajustaan.
Pelastuskapseli rysähtää voimakkaasti planeetan pintaan, mutta ilmeisesti jarrutus on sittenkin toiminut tietokoneen väitteistä huolimatta, koska olemme crashin jälkeen kuitenkin kutakuinkin ehjinä keskellä autiomaata. Pelastuskapselissa syttyy pieni tulipalo, jota minä alan pitää aisoissa sammuttimen kanssa sillävälin kun muut täyttävät ensin aluksen säiliöistä vesireppumme ja nostelevat kaikki tavarat ulos. Kun he ovat saaneet kaikki nostettua ulos ja minäkin olen seurannut heitä alkaa pelastuskapseli palamaan oikein kunnolla ja vähän ajan päästä se räjähtää. Toteamme että onneksi pelastuskapselissa oli melko hyvät hätäpakkaukset, koska muuten olisimme olleet aika pulassa viidaakkoa varten varustautuneina. Hätäpakkauksista löytyy mm suolatabletteja, vedenkulutuksen vähentämiseksi, vettä, enemmän kuin me jaksamme ikinä kantaa, pelastusliivit, joita emme aavikolla niin hirmuisesti kaipaa, neljä kappaletta laserpistooleja, jossa kussakin vain yksi voimanlähde ja tietysti hirmuinen määrä muutakin roinaa. Varsinkin noista laserpistooleista olemme erittäin tyytyväisiä, koska kaikki meidän aseemme jäivät avaruusaluksen sillalle sen tuhoutuessa. Keräilemme tavaroita ja pakkailemme niistä itsellemme mukaan niin paljon kuin ikinä vain pystymme kantamaan, mutta silti laskemme että vettä riitää meillä vain noin kahdeksaksi päiväksi. Sen jälkeen mietimme mihin suuntaan meidän kannattaisi lähteä, jotta pääsisimme mahdollisimman nopeasti pois autiomaasta, mutta mitään varmaa vinkkiä emme suunnasta saa, niinpä minä ehdotan että kaakko on varmasti hyvä suunta, mutta Dwille ja johtajamme Ahba ovat sitä mieltä että pohjoinen on parempi, joten lähdemme pohjoiseen.
Matkustettuamme yhden yön ja leiriytyämme päiväksi peitoista tehtyihin telttoihin huomaa Ahba yllättäen että hiekka pettää hänen allaan muodostaen ison kurimuksen. Alhaalla näkyy monen metrin kokoinen suu jonne hiekka yms tuntuu valuvan. Ahba yrittää kiivetä pois, mutta ei onnistu, koska oli unohtanut ottaa repun pois selästään. Heitämme hänelle köyden ja alamme vetää häntä pois, mutta hänen ottensa lipeää. tässä vaiheessa hän toteaa ettei noilla tavaroilla ole niin paljon arvoa ja pudottaa repun ja ilman sitä hän onnistuu kiipeämään ylös kuopasta. Tässä vaiheessa mato ilmeisesti hieman hermostuu ja syöksyy esiin kaivannosta suoraan Ahba kimppuun. Me muut alamme ampua sitä lasereilla samalla kun Ahba yrittää väistellä parhaansa mukaan. Lopulta saamme madon tapettua, jonka jälkeen Dwille käyttää loppupäivän sen leikkelemiseen ja tutkimiseen. Yöllä jatkamme taas matkaa.
Pari päivää myöhemmin kimppuumme käy hiekassa uiva hai, jonka tappaminen onnistuu kuitenkin suhteellisen helposti. Ainoa ongelma alkaa olla se että meillä on aivan liian vähän voimanlähteitä lasereihin ja joudumme jo lainailemaan niitä suojistamme.
Ollessamme seuraavana päivänä taas lepäilemässä havaitsemme suoraan meitä kohti tulevan ilma-auton. Kun auto tulee lähemmäksi ampuu se meitä laserilla, jolloin mekin kaivamme aseet esille ja tulitamme sitä takaisin. Minä ja Ahba ammumme sitä useita kertoja, mutta emme saa mitään näkyvää aikaiseksi. Se ammuskelee meitä muutaman kerran ja sitten siltä ilmeisesti loppuu energia ja se siirtyy heittelemään meitä käsikranaateilla. Kun nekin loppuvat lähtee auto kiitämään vauhdilla pois. Toteamme että he tulevat varmaan jossain vaiheessa takaisin ja kun meillä on vielä vesi melkein loppu, ei tilanne näytä kovinkaan hyvältä. Jatkamme kuitenkin pohjoista kohti yön tullen.
Kaksi päivää myöhemmin näemme meitä kohti tulevan viisi oudonnäköistä ratsastajaa. Ratsastajat muistuttavat mustekaloja ja ne ratsastavat ilkeännäköisten liskojen selässä. Toteamme että tässä vaiheessa kielenkääntäjä olisi kiva apu, mutta se ei toimi ennen kuin siihen on syötetty perussanasto, tai se on itse saanut imettyä riitävän määrän tietoa kielestä. Minä koitan kuitenkin kommunikoida olioiden kanssa ja lopulta pienen yrittämisen jälkeen siinä onnistunkin. He valittelevat että he eivät voi auttaa meitä, koska emme kuulu heimoon ja samasta syystä he eivät voi myöskään antaa meille vettä. Saamme kuitenkin kuulla että parin päivän ratsastusmatkan päässä on vettä. Toteamme ettemme millään pääse sinne asti ja kysymme että voisivatko he mitenkään auttaa meitä. Yritämme tarjota heille erilaisia välineitä, kuten sytkäriä, huopaa etc. Lopulta he toteavat että me voisimme toisaalta liittyä heimoon, liittymiseen kuuluu vain pieni muodollisuus, jossa pitää tappaa iso kissaeläin, jonka nahkaa mustekalamies meille oli jo ehtinyt näyttää siinä vaiheessa kun tarjosimme huopia. Toteamme että eiköhän tuo onnistu ja he sanovat että heidän pitää ensin viedä meidät muutaman päivänmatkan päähän paikkaan jossa rituaali tapahtuu. Lähdemme heidän mukaansa.
Saavumme perille kukkulalle, jossa yleisö tulee olemaan rituaalin ajan, eli sillä välin kun me yritämme tappaa kissaeläintä. Saamme heiltä keihäät ja olkinuket. Olkinuket on tarkoitettu hämäämään oliota ja ne kuulemma tehoavat aika hyvin, koska siristää silmiään hyökkäys syöksyn viimeisessä vaiheessa eikä näe tänä aikana kovinkaan hyvin. Valmistelemme itsellemme muutaman itsetehdyn käsikranaatin Ahban räjähdysaineesta ja nukutuskranaateista. Tosin toteamme että niiden käyttö ei välttämättä ole kovinkaan järkevää koska vaara säde on liian iso. Minä ja Dwille menemme eturintamaan keihäinemme ja Ahba ampuu oliota kauempaa laserilla. Muut tulevat sitten mielensä mukaan mukaan taisteluun. Hyvin valmistautuneina (heh) lähdemme koitokseen. Seisomme odottamassa oliota, kun yllättäen näemme yhden kumpareen lähtevän liikkeelle ja syöksyvän meitä kohti. Samassa hetkessä olio onkin meidän luonamme ja toteamme sen olevan monta mentriä pitkän olion, joka onneksi käy ensiksi olkinukkiemme kimppuun. Hakkaamme sitä kaikilta puolilta ja Ahba ammuskelee sitä laseristaan. Ainoastaan Dwille heittää käsikranaatilla mutta ei onnistu tekemään sille eikä meille muille mitään vahinkoa, mutta häneen itseensä osuu yksi sirpale. Me muut katsomme että se on jo liian lähellä kun voisimme sitä heittää. Taistelu kestää jonkin aikaa ja lopulta tilanne päättyy siihen että olio lyyhistyy maahaan liikkumattomana. Osa meistä alkaa jo olla aika heikossa kunnossa, mutta kyllä me olisimme vielä jonkin aikaa pärjänneet.
+ Ryhmän jäsenet: + Ryhmään Poistunut Ikä + Nimi Pelaaja Rotu mukaan ryhmästä/syy päivinä + ----------------------------------------------------------------------------- + Oleo Kivinen Yazirian 12.11 -/- - + Dwille (Aarni) Dralasite 12.11 -/- - + Ahba (Ahponen) Human 12.11 -/- - + Durana Riikonen Dralasite 12.11 -/- - + Mac'ktal Alakoski Vrusk 12.11 -/- -
Edellinen kuvaus Seuraava kuvaus Indeksiin