Edellinen kuvaus Seuraava kuvaus Indeksiin
Joukkueen komentaja ja kokenut 30 vuotias sotilas, joka on toiminut myös kahdeksan vuotta palkkasoturina Iranissa ennen suomen avaruusjalkaväkeen saapumista. Suominen on yli-innokas kuntoilija ja muutenkin hyvin aktiivinen. Tämän huomaa, esim siitä, että mikäli hänen pitää olla paikoillaan enemmän kuin pari päivää hän keksii välittömästi jotain tehtävää joukolleen. Näihin tehtäviin kuuluu mm. kuntoharjoitukset, voimaharjoitukset, opiskelu jne.
Suominen on kooltaan melkein 210 pitkä, lihaksikas, erittäin hyväkuntoinen upseeri. Käytökseltään hän on diplomaattinen, pikkutarkka ja erittäin varma itsestään (nuoruudessa hän oli hyvin epävarma itsestään, mutta onnistui sitten kovalla harjoituksella pääsemään tästä ylitse). Suominen on erittäin hyvä kiväärimies ja kohtuullisen hyvä muissa asetaidoissa. Sen lisäksi hänellä on erinomainen kielipää ja hän puhuu sujuvasti Suomea, Ruotsia, Englantia ja Japania ja kohtuullisesti Espanjaa ja Ranskaa. Mikäli Suomisella on vain mahdollisuus käyttää aikaa havainnointiin hän pystyy uskomattomiin suorituksiin.
Suominen syntyi Rovaniemellä kommuuniin, jossa hänellä oli äiti ja yhdeksän muuta kommuunin jäsentä. Isästään hänellä ei ole mitään tietoa. Kaksivuotiaana eräs hänen äitinsä operaatio meni hieman pieleen ja mukana ollut Mikko saa pahan selkävamman, joka korjattiin vasta 17 vuotiaana vaikealla leikkauksella. Tämä leikkaus sisälsi useiden selkälihaksien korvaamisen keinotekoisilla. Harrastuksekseen Suominen kerää vanhojen autojen pienoismalleja.
Joukkueen tukiasemiehenä toimiva Jouni Niemi on keskimittainen, hieman ylipainoinen, 22 vuotias lukkoseppä. Lukkosepän ammatista hän siirtyi nopeasti armejaan kun huomasi, että siviilissä ovien räjäyttäminen auki aiheuttaa lähes poikkeuksetta mussutusta asiakkaiden puolelta. Luonteeltaan Niemi on rakastettava, ystävällinen ja vakava. Hän osaa erittäin hyvin likimain kaikkia asetaitoja, erikoisalanaan jousi, aseeton taistelu (kaikki muodot), tukiaseet (kranaatinheittimet, singot etc), kivääriaseet sekä räjäytystyöt (erikoisalanaan ovien räjäyttely). Siviiliammatin jäljiltä hän osaa myös lukkotekniikkaa, elektroniikkaa, lukkojen ja hälyytyslaitteiden ohittamista jne. Kieliä hän ei ole koskaan oikeastaan kunnolla oppinut ja puhuu vain auttavasti Ruotsia ja Saksaa, äidinkielensä Suomen lisäksi. Tämän lisäksi hän on kohtuullisen hyvä hiipijä ja ylipuhuja. Harrastuksenaan Jouni opiskelee pohjoiseurooppalaista valokuvausta.
Niemi syntyi Pieksamäellä 2.5.1983 ja hän sai heti syntymä lahjaksi laatikon, jonka mukana olleen kortin mukaan sai avata vasta kun hän tulee täysi-ikäiseksi. Laatikosta löytyi kirja, jonka välissä oli kolme kirjettä. Nämä kirjeet antoivat hänelle omistukseensa kiertelevän tivolin, 77 hehtaaria suojeltua aarniometsää turkista ja vuoden -72 erikoisvalmisteisen auton. Auto on tehty filmiä varten käsityönä ja erikoista siinä on se, että sen pystyy laittamaan pieniksi paloiksi pelkällä jakoavaimella noin puolen tunnin työllä. Lisäksi kaikki tunnistavat auton heti kun näkevät sen.
Neljävuotiaana Niemi "adoptoidaan" rikkaaseen perheeseen ja hänellä on se jälkeen kahdet vanhemmat. Jounin äiti vaihtaa ammattia puunhakkaajaksi Jounin ollessa kolmetoistavuotias ja Jouni päättää tämän takia mennä itsekin töihin. Hän toimii kolme vuotta erakkoprofeettana ja pystyy tarvittaessa pitkällä mietiskelyllä saamaan selville asioita esim. seinän läpi tai lyhyelle tulevaisuuteen.
Yhdeksäntoistavuotiaana hän rakastuu 13 vuotiaaseen Tita Rossiin, mutta ei saa aluksi vastarakkautta. Kummankaan perheiden vanhemmat eivät pidä asiasta ja niin suhde katkeaa Titan jouduttua kotiarestiin. Jounin pelastettua Titan hengen huomaa Titakin rakastavansa Jounia ja suhde jatkuu vanhemmista huolimatta.
Joukkueen vanhus ja erittäin hyvä tarkka-ampuja, joka on ollut useita kertoja suomenmestaruuskisoissa jne. Anja on patologinen valehtelija, mikä estää häntä nousemassa korpraalia korkeammalle armejan arvoasteikossa. Hän tuntee uskomattoman määrän ihmisiä armejasta ja jos joku asia ei tahdo onnistua, niin hän kyllä pystyy sumplimaan sen kuntoon suhteillaan. Tästä osoituksena on se, että hänellä on kuitattuna ulos armejan matkailuauto, joka seuraa häntä aina missä hän tehtävänsä vain sattuvat olemaankin.
Nuori (oikealta iältään 16 vuotias, vaikka papereissa lukee 20), kaunis Niemen tyttöystävä, joka kulkee siviilissä erittäin huomiotaherättävissä vaatteissa. Kaikilla tahtoo olla ongelmia katsoa muuta kuin häntä. Myös hänen armejan vaattensakin on hieman erikoisemmin leikatut ja hän on tahtoo herättää huomiota myös silloin. Hänellä on tapanaan flirttailla kaikkien tuntemattomien miesten kanssa.
Joukkueen teknikko, joka on erittäin innokas räjähdysaineiden kanssa leikkijä. Hän on todellakin ansainnut lempinimensä, joka tulee ainaisesta ehdotuksesta käyttää varmuuden vuoksi vielä 10 kiloa lisää räjähdysainetta.
Petteri Silta toimii ensimmäisen puolijoukkueen pieneerinä, niin uskomattomalta kun se tuntuukin ottaen huomioon että hän on hyvin heikko, eikä jaksa kunnolla edes nostaa telamiinaa puhumattakaan siitä että hän kantaisi sitä.
Luutnantti Suominen suunnittelee pikaisen puolustuksen. Heti kun vasilek on asemissa Suomalainen antaa sille koordinaatteina kranaatinheittimien välissä olevan kohdan ja ampuja ampuu siihen viiden ammuksen sarjan. Sarjan jälkeen tyhjenee toinen kranaatinheitinpesäke, sen hiekkasäkkiseinän vieressä räjähtelevien muutaman valkofosforiammuksen takia. Kranaattipesäkkeen miehet juoksevat lujaa vauhtia portista ulos.
Luutnantti Suominen antaa uudet koordinaatit, tällä kertaa suoraan toisen vielä miehitetyn kranaatinheittimen bunkkerin sisälle. Seuraavaksi luutnantti Suomalainen ottaa itse singollaan kohteeksi yhden rynnäkkövaunun ja ammuttuaan sitä kolme kertaa, sen miehistö syöksyy ulos, joten hän vaihtaa maalitauluksi toisen rynnäkkövaunun.
Vasilekin sarja osuu suoraan kranaatinheitinbunkkerin sisälle ja räjäyttää sen pois. Luutnantti Suominen huomaa, että se rynnäkkövaunu, jota hän ampui suuntaa tykkinsä häntä kohti, joten hän pakenee paikalta juuri ennen kuin siihen paikkaan missä hän hetkeä aikaisemmin oli, osuu 100 millin kranaatti. Luutnantti antaa vasilekille kyseisen rynnäkkövaunun koordinaatit ja viiden valkofosforiammuksen jälkeen ko rynnäkkövaunu räjähtää spektaakkelimaisesti.
Kun luutnantti Suominen on päässyt uuteen tarkkailuasemaan huomaa hän, että leirissä tapahtuu suuri joukkoliike leiristä poispäin. Etummaisena menee ensimmäisen kranaatinheitinbunkkerin miehet, niitä kiinniottamassa on neljä kuorma-autoa, jota seuraa kaksi rynnäkkövaunua ja näiden lisäksi tietä pitkin juoksee useampi sata henkeä. Ilmeisesti Suomisen hyökkäys oli riittävän vakuuttava, kun ensimmäisen minuutin aikana ammutaan pois molemmat kranaatinheittimet, kaksi neljästä rynnäkkövaunusta ja puolustajilla ei ole edes kunnolla tietoa mistä heitä ammutaan ja paljonko vihollisia on.
Kun kaikki viholliset ovat paenneet Luutnantti Suominen ohjaa joukkonsa leiriin ja valtaa sen. He löytävät yhdestä parakista nukkuvan miehen, jolla on kahdet kuulosuojaimet ja korvatulpat. Zairelaiset tosin vetävät mieheltä kurkun auki suhteellisen nopeasti, joten mies kulee rauhallisesti nukkuessaan. Luutnantti Suominen miinottaa malmin rikastamokoneistot ja tyhjentää leirin toimiston papereista. Sen jälkeen he minottavat muutaman parakin panssari- ja viuhkamiinoilla (ansalanka oveen ja viuhkamiina katolle tai portaiden alle tai panssarimiina ovimaton alle). .
Korpraali Sillan miinottajaporukka on kuullut taistelun ääniä ja päättelevät, että he eivät ehdi tehdä kunnon miinoitetta, joten täytyy tehdä vain nopea pintamiinoitus estämään apujoukkojen tulo. He ovat juuri levittämässä pintamiinoitusta tielle kun rynnäkkövaunujen ääni alkaa kuulua, tosin eri suunnasta kuin mistä he odottivat, he luulivat että paikalle tulee apujoukkoja, ei sitä että leirin joukot pakenevat tietä pitkin. Miehet vetäytyvät kolmenkymmenen metrin päähän tiestä ja näkevät kuinka ensimmäinen rynnäkkövaunu ajaa 80 kilometriä tunnissa suoraan miinoitteeseen ja se pääsee melkein miinoitteen puoleen väliin asti ennen kun sen räjähtää. Toinen rynnäkkövaunu tekee hienon sivuluisujarrutuksen ja pysähtyy ennen miinoitusta perä ryhmään päin.
Niemi ottaa panssariohjuksen ja ampuu sillä vaunun perää kohti, mutta ei osu, koska vaunu on liian lähellä, eikä hän ehdi ohjata ohjusta ollenkaan. Kuorma-autoissa olevat kuubalaiset maastoutuvat nopeasti ja lähtevät perääntymään kohtuullista vauhtia. Kun Niemi nousee taas ylös, ladattuaan panssariohjuksensa, huomaa hän, että häntä tähdätään suoraan kohti rynnäkövaunun tykillä sen peruttaessa lujaa vauhtia taaksepäin. Niemi heittäytyy suojaan ja kun tykki on ampunut nousee hän ylös ja ampuu rynnäkkövaunua, tosin samalla häntä ammutaan automaattitykillä ja sen ammukset tuhoavat panssariohjuksen laukasulaitten putken heti ohjuksen lähdettyä. Automaattitykki vaikutti kuitenkin sen verran että tämäkin ohjus menee ohitse. Rynnäkkövaunu pakenee ja lähtee kiertämään tien vieressä olevaa kivikkoa kovaa vauhtia. Zairelaiset etenevät hitaasti kohti kuubalaisia ja kymmenessä minuutissa taistelu laantuu ja zairelaiset keräilevät sotasaalista parisenkymmentä minuuttia ennen kuin he lähtevät kohti kohtaamispaikkaa.
Parisenkymmentä minuuttia myöhemmin Sillan joukon ohitse tietä pitkin lentää pari helikopteria kohti leiriä. Kun helikopterit saapuvat leirille ottaa luutnantti Suominen it-ohjuksen esiin ja ampuu toisen helikoptereista alas, ennen kuin se edes ehtii kunnolla leirille asti, mutta ei ehdi ampua toista ennen kuin se ehtii tyhjentää rakettipatterinsa leiriin ja paeta. Raketit saavat pahaa tuhoa aikaiseksi ja luutnantti Suominen haavottuu jalkaan ja noin puolet zairelaisista haavoittuu. Tappioita laskettaessa ilmenee että kaksi zairelaista on kuollut ja kahdeksan haavoittunut.
Luutnantti Suominen saa joukkonsa autolle asti ennen kuin huomaa, että takaata on lähestymässä kahdeksan rynnäkkövaunua tietä pitkin. Hän lähettää kaksi uazia kohtaamispaikalle korpraali Sillan joukkoja varten ja lähtee itse kuorma-autoilla pakoon, sovittuaan sitä ennen uazien kuskien kanssa uudeksi kohtauspaikaksi edellisen leiriytymispaikan.
Korpraali Silta pääsee onnellisesti kohtaamispaikalle ja pakkaa miehensä uazeihin ja lähtee ajamaan seuraavaa kohtaamispaikkaa kohti. He saapuvat sinne pikkusen ennen luutnantti Suomisen joukkoja ja kun lääkintämies on katsonut haavoittuneet ryhmä jatkaa matkaa.
Yöllä ryhmän yitse lentää lentokone, jota Suomalainen ja Niemi ampuvat kahdella it-ohjuksella, mutta kumpikaan ei osu. Aamulla joukkue pysähtyy ja leiriytyy metsikön suojaan piiloon.
Seuraavana yönä ryhmä lähtee taas liikkelle ja yön aikana he saavat näkyviinsä toisen likimain samaan suuntaan menevän joukon, jossa on kaksi kuorma-autoa ja yksi uazi. Luutnantti Suomalainen ja Niemi ampuvat autoja ensin singoilla ja sen jälkeen Niemi vielä viimeistelee ja tuhoaa tässä vaiheessa lipettiin pinkoneiden vihollisten auton perässä olleen kranaatinheittimen parilla kranaatinheittimen laukauksella. Ryhmä leiriytyy taas päiväksi.
Päivällä ryhmän leiriä kohti tulee partio, jonka vartiossa ollut zairelainen havaitee ja hän tappaa etutiedustelijat veitsellä ja loput neljä käsikranaatilla, ilmoittamatta edes muille ennen kuin on homman hoitanut. Tuntia myöhemmin ryhmän ylitse lentää taas yksi mig, joten luutnantti Suominen ja Niemi kaivavat taas it-ohjukset esiin. Molemmat saavat koneen lukitukseen kun se tekee käännöksen, mutta kone onnistuu väistämään Suomisen ohjuksen todella uskomattomalla väistöliikkeellä, mutta ko väistöliike heittää koneen suoraan Niemen ohjuksen eteen. Koneen lentäjä hyppää likimain välittömästi ulos, joten ryhmä päättää lähteä liikenteeseen, koska paikalle tulee varmasti porukkaa hakemaan lentäjää.
Paria tuntia myöhemmin luutnantti huomaa taas tarkkailijan puolentoistakilometrin päässä, joten Niemi pistää taas kranaatinheittimensä pystyyn ja osuu toisella yrityksellä keskelle partion leiriä tuhoten sen ja tappaen ainakin tähystäjän ja mahdollisesti muita lähellä olijoita.
Tuntia ennen auringonlaskua ryhmä likimain törmää vihollispartioon, autot pysähtyvät muutaman metrin päähän toisistaan. Partio koostuu yhdestä uazista ja kuorma-autosta. Etu uazissa tähystävä luutnantti Suominen ampuu toista uazia konekiväärillään, mutta osuu vain auton takapenkillä istujaan. Kuski pysäyttää auton todella nopeasti ja luutnantti Suomisella on todellisia ongelmia pysyä kyydissä roikkuessaan kattoikkunasta ulkona. Vihollisen konekiväärimies avaa tulen ja rei'ittää korpraali Sillan nopeasti tappaen ohimennen myös autokuski Päivärinteen.
Luutnantti Suominen ampuu toisen uazin ampujan seulaksi ja jatkaa sen jälkeen kuorma-autosta purkautuvan porukan ampumista. Muutkin autot pysähtyvät, tosin viimeisessä uazissa olevat zairelaiset hyppäävät ulos vauhdissa ja auto törmää toiseen kuorma-autoon hiljaisella vauhdilla.
Niemi on myös singonnut ulos autostaan ja kun ei saa kuorma-autoa maalitaulukseen singolla, lähtee hän juoksemaan kukkulaa ylöspäin ja heittää laen ylitse käsikranaatin, ennen kuin kurkistaa perään.
Luutnantti Suominen ampuu vielä parilla sarjalla maahan kaatuneita ja hyppää sitten uazista ulos sen taakse suojaan, samalla kun lähelle lentää käsikranaatti. Suominen heittää myös takaisin käsikranaatin, mutta se jää lyhyeksi ja pakenee sitten taaksepäin.
Niemen tehdessä toista kurkistusyritystä Rossi antaa hänelle periskoopin ja sillä Niemi huomaa lyhyen tähystyksen jälkeen, että kohti tulee kymmenen vihollista. Hän ja Rossi valmistelevat käsikranaatit ja heittävät ne vihollisia kohti. Rossi nousee vielä tämän jälkeen ylös ja ampuu sarjaa pudottaen ryhmästä kahdeksan ja yksi menee vielä käsikranaateilla sen jälkeen kun Niemi on ensin vetänyt Rossin suojaan, koska he ovat pelkillä heiveröisillä luotiliiveillä liikenteessä. Kun käsikranaatit ovat räjähtäneet nousevat he uudestaan ylös ja ampuvat viimeisen maahan jääneen tyypin ja Niemi ampuu myös viimeisen pakoon pinkovan vihollisen. Joukkueen tappioksi tuli pioneeri Silta ja autokuski Päivärinne.
Ryhmä vaihtaa uazia, koska heidän omastaan hajosi jäähdytin ja lähtee taas liikkeelle ja pääsee ilman ongelmia iltaan ja sen jälkeen vielä yön läpi.
Aamulla joukkue pääsee rajan tuntumaan ja kun hyviä piilopaikkoja ei näytä olevan päättäävät he jatkaa suoraan rajan yli. Rajalla he näkevät taas partion, joka koostuu uazista ja kuorma-autosta, jolla on perässään 76 millinen tykki. Ryhmä sinkoaa ulos autoistaan ja pistää kranaatinheittimet pystyyn. Ensimmäiset laukaukset menevät likimain mihin sattuu, mutta toisella yrityksellä he osuvat tykkiin ja saavat sen pois ennen kuin se ehtii ampua toista kertaa ja tarkentaa tähtäystään. Parilla seuraavalla laukauksella menevät autot pois ja sen jälkeen Suominen siirtyy ampumaan vihollisia pois konekiväärillä. Niemi jolla ei ole tällä hetkellä mitään tehtävää ottaa aikansa kuluksi maalitauluksi yhden yksittäisen vihollisen ja ampuu sen pois kranaatinheittimellä.
Muutamaa minuuttia myöhemmin Suominen päättää, että nyt lähdetään pois ja joukkue pääsee ongelmitta rajan ylitse ja tukikohtaan. Tukikohdassa he saavat nukkua pari tuntia ja sen jälkeen luutnantti Suomista haukutaan siitä, että hän ei keskeyttänyt operaatiota heti kun he törmäsivät ensimmäiseen partioon, tai viimeistään siinä vaiheessa kun toinen partio tuli vastaan.
Kiitoksia tulee tosin kohtuullisen tehokkaasti onnistuneesta tuhoamisesta, mutta hinta oli aika kova, kolme kuollutta avaruusjalkaväen miestä ja kolme kuollutta ja kymmenen haavoittunutta zairelaista. Joukkue joutuu pari päivää odottelemaan byrokratian läpimenoa. Luutnantti Suominen saa ylennyksen yliluutnantiksi onnistuneen operaation takia.
Joukkue lähtee takaisin omalle alueelleen, tosin Suominen, joka muistaa tulomatkan todella huteran tuntuisen koneen, käy sitä ennen kuittaamassa itselleen kuusi laskuvarjoa, jolloin toinen puolijoukkue ihmettelee miksi he eivät saa laskuvarjoja. Mukaan tulee myös se edellisestä paikasta mukaan tarttunut sergei. Joukkue pääsee onnellisesti omaan tukikohtaansa.
Yliluutnantti Suomisen puolijoukkue lähtee partioimaan Angolan ja Namibian välistä rajaa.
Puolijoukkue saapuu partioinnin lähtöpaikkaan ja kuulee siellä, että USS Ulyssuksen kanssa taistellut Kullervo ei ole korjauskelpoinen, mutta sitä ei pureta vaan se lähetetään kunnianosoituksena aurinkoon. Puolijoukkue lähtee partioimaan rajavyöhykettä pasilla.
Puolijoukkue havaitsee rajavyöhykkeellä aseistettuja ihmisiä. Lyhyen harkinnan jälkeen yliluutnantti Suominen käskee ampujaa ampumaan niitä automaattitykillä. Ampuja osuu ja sissipartiosta ei jää mitään jäljelle. Ampuja ja kuskina toimiva Niemi jäävät pasille ja muut juoksevat katsomaan ruumiita.
Juuri ennen perille kääntöpisteeseen saapumista pasi ajaa ansalankaan ja kylkimiina räjähtää heti pasin takana (eturenkaat ohittivat ansalangan). Mitään muuta vahinkoa ei tule kuin, että pasista puhkeaa takarengas. Ryhmän siinä ihmetellessä, neljänsadan metrin päässä olevasta tukikohdasta, tulee toinen pasi katsomaan mitä täällä oikein tapahtuu.
Kun puolijoukkue siinä sitten katselee ympärilleen ja ihmettelee, huomaavat he muutaman kilometrin päässä olevan lauman pakolaisia. Toisen pasin miehistö tilaa paikalle paikallisia sotilaita tukikohdasta hoitamaan pakolaiset eteenpäin. Puolijoukkue viettää muutaman päivän kääntöpisteessä ennen kuin se lähtee takaisin.
Puolijoukkue lähtee partioimaan takaisinpäin.
Puolijoukkue saapuu perille ja heidät kuskataan takaisin omaan tukikohtaansa. Niemi ehdottaa yliluutnantti Suomiselle, että mitäs jos minä pitäisi joukolle koulutusta räjäytystekniikoista, otetaan erikoisalukeeksi vaikka ovien räjäyttely. Niemi on jo oppinut, että jos yliluutnantti Suomisella ei ole muuta teetettävää joukkueelle, niin se tarkoittaa voima- ja kuntoharjoittelua, mikä ei ole kivaa näin lämpimässä ympäristössä. Yliluutnantti Suominen suostuu ja niin Niemi aloittaa opetuksen.
Suominen menee nykyisen taisteluparinsa korpraali Nousiaisen puheille ja kysyy pystyykö tämä järkkäämään harjoittelulupapaperia, jolla saataisiin ovia räjäytysharjoitteluja varten. Viikon teoriaopetuksen jälkeen olisi kiva päästä käytännön kokeisiin.
Seuraavana päivänä paikalle saapuu 17 rekallista ovia ja puutavaraa karmeja varten. Komppanjan komentaja katsoo puulastia ja ihmettelee mitä täällä oikein rakennetaan. Hän keksii, että uusi parakki voisi tosiaankin olla hyvä, joten Niemi ehdottaa, että tuo kakkosjoukkue, joka ei osaa olla kunnolla, saa tuosta tekemistä ikävystymisensä hoitoon (he olivat taas vähän aika sitten olleet tappelussa ja ovat edelleen poistumiskiellossa). Komentaja toteaa, että hyvä idea ja niin kakkosjoukkue alkaa rakentaa parakkia samalla kun yliuutnantti Suomisen porukka opettelee ovien räjäyttämistä.
Yliuutnantti Suomisen joukkue kokeilee räjäyttämistä käytännässä vihamieliseen kohteeseen, eli he räjäyttävät kakkosjoukkueen rakentamanuuden parakin oven.
Seuraavana aamuna uuden parakin ovi on korjattu ja sen vieressä seisoo vartija. Sen lisäksi koko parakki on ympäröity aidalla, jossa lukee miinavaara ja maa näyttää siltä, että alueelle olisi kaivettu useita satoja miinoja. Hussein ottaa kiväärinsä tarkoituksena kokeilla onko nuo oikeita miinoja, mutta kun joku huomauttaa, että tuosta tulee liikaa ääntä, hän kaivaa esiin tarkka-ammuntakivääriin sopivan äänenvaimentimen ja ampuu vasta sitten yhtä miinaa.
Miina räjähtää, joten koko katsojalauma syöksyy välittömästi asemiiin huutaen hälyytystä.
Joukkue saa käskyn ilmoittautua lentokentällä siviilivaatteissa ja niin että heillä on vain yksi erikseen jaettu merimiessäkillinen tavaraa. Pienen pakkausoperaation jälkeen joukkue lähtee kuorma-autokuljetuksella kohti lentokenttää. Lentokentällä yliuutnantille annetaan ohjeet lentää Lontoon kautta Washington DC:hin. Hänelle annetaan lentoliput ja samalla joukkueen merimiessäkit sinetöidään keltaisella teipillä. Joukkue ohjataan turvatarkastukseen, jonka joukkueen merimiessäkit tosin ohittavat.
Tässä vaiheessa yliuutnantti Suomisen perään huudetaan ja hänelle tuodaan koko joukkuetta varten diplomaattipassit. Joukkue pääsee ilman ongelmia Lontooseen ja sieltä New Yorkin kautta Washington DC:hin. Perillä joukkuetta vastassa on kapteeeni Lankinen ison lapun kanssa jossa lukee "Suominen". Kapteeni Lankinen ohjaa joukkueen pikkubussiin ja joukkue lähtee ajamaan kohti lähetystöä.
Joukkueen saapuessa lähetystöön he ajavat alas rähdekuoppaan (kuoppa jonka seinät ovat kaltevia ohjaamassa mahdollisen räjähdyksen painetta ylöspäin ja jonka poikki menee tukeva alaslaskeutuva portti) ja pysähtyvät siihen odottamaan portin laskeutumista. Tässä vaiheessa kapteeni Lankinen hieman kommentoi, että onpas teillä erikoiset varusteet, vilkaistuaan tietokonemonitorista, että joukkueella on yli sata kiloa räjähteitä mukana. Tämän jälkeen joukkue ohjataan kellarikerrokseen, jossa heille annetaan parinkymmenen miehen tupa. Joukkueelle annetaan pari tuntia aikaa siistiytyä ja rentoutua.
Reilun tunnin kuluttua korpraali tulee hakemaan joukkuetta neuvotteluhuoneeseen. Kymmenen minuuttia myöhemmin, jona aika porukka pelaa korttia ja on muutenkin hyvin epäsotilaallisesti, alikersantti Luihu huutaa huomiota ja kaikki ovat alle sekunnissa täysin timmissä kunnossa asennossa seisomassa tuolin vieressä, kaikki kortit, paperit etc korjattuna pois. Sisään astuu kapteeni Lankinen ja siviilipukuinen mies jonka Lankinen esittelee myös Suomiseksi ja joka on kuulemma virallisesti kolmas kauppa-atashea. Kapteeni Lankinen kertoo, että hän itse vastaa lähetystön turvallisuudesta ja Suominen turvallisuudesta laajemmin. Suominen on kuulemma myös kapteeni Lankisen komentava upseeri.
Kapteeni Lankinen kertoo, että koska hän on ollut täällä nuorin varsinainen upseeri, joten hän on joutunut hoitelemaan kaikenlaisia juoksevia tehtäviä paikoissa johon tarvitaan upseeria. Kapteeni Lankinen toteaa, että onneksi meille nyt tuli tänne joku joka voi hoitaa osan näistä tehtävistä, viitaten tässä yliluutnantti Suomiseen.
Joukkueen tehtävänä on toimia vartioina toisen täällä oleva avaruusjalkaväkipuolijoukkueen lisäksi. Itse varsinaisen näkyvän vartioinnin hoitaa sotapolisien kaksi joukkuetta. Avaruusjalkaväkijoukkueen ensimmäisenä tehtävänä on pitää koko ajan yksi ryhmä valmiustilassa. Joukkueen toisena tehtävänä on liikkua ilman uniformua kaupungilla ja tutustua kaupunkiin ja toimia alueilla aivan kuin tekisi siellä jotain epäilyttävää (pudotetaan tyhjiä tupakka-askeja eri paikkoihin, kerätään roskiksesta jotain esineitä jne). Tämä sen takia, että suomalaisia on viime aikoina alkanut häiritä FBI:n kasvanut valvonta. Tämän tarkoituksena on lisätä näkyvyyttä kaduilla ja samalla FBI:n työtä.
Opastuksen jälkeen joukkue lähtee kierrokselle lähetystön alueelle ja tämän jälkeen ryhmä käy kuittaamassa tavaroita varusvarastolta. Tämän jälkeen joukkue palaa majapaikkaan, mutta yliuutnantti Suominen lähtee juttelemaan kapteeni Lankisen ja toisen joukkueen luutnantti Kontulan kanssa järjestelyistä tarkemmin.
Aamulla yliuutnantti Suominen menee tapaamaan kapteeni Lankista ja saa tältä tarpeelliset kulkukortit. Tämän jälkeen yliuutnantti Suominen tulee joukkueen luokse ja toteaa, että kokoonnumme aamiaisen jälkeen alas tunnuskorttien jakamista varten. Siellä yliuutnantti Suominen jakaa tunnuskortit ja toteaa, että ensimmäinen ryhmä on seuraavana väijyssä. Niemi ja Koivu lähtevät alas räätälin luokse paraatiuniformua teettämään (he eivät olleet ottaneet sitä mukaan). Niemi yrittää saada teetettyä sellaisen uniformun, että sen alle saisi siististi kainalokotelun, mutta ei onnistu. Puolen päivän aikoihin ensimmäinen ryhmä aloittaa väijyvuoronsa.
Yliuutnantti Suominen lähtee heti aamukäskyjaon jälkeen ranskan lähetystöön viemään kapteeni Lankisen antamaa raporttia. Kun hän pari tuntia myöhemmiin pääsee perille viiden kilometrin päässä olevaan lähetystöön (lounasruuhkat ovat aika hirveitä) ja annettuaan raportin eversti Lavanderille tämä kutsuu yliuutnantti Suomisen lounaalle, johon tämä suostuu.
Lounaalla yliuutnantti Suominen huomaa, että eversti Lavander yrittää selvästi saada häntä puhumaan enemmän kuin mitä on tarkoitus, mutta yliuutnantti Suominen kääntää keskustelun hänen Irakin palkkasoturiaikoihin. Eversti Lavander muistaa, että hänellä oli veljenpojanpoika samaan aikaan sotimassa ja yliuutnantti Suominen muistaa ko kaverin. Paria tuntia myöhemmin he palaavat ranskan lähetystöön ja yliuutnantti Suominen palaa takaisin suomen lähetystöön.
Tällä välin ensimmäinen ryhmä on aloittanut vartiovuoronsa sillä, että yrittää löytää sopivan kokoisia yliraskaita suojapukuja, mutta kenellekään muulle ei sellaista löydy kuin Nybekille, joka ei jaksa edes seisoa paikoillaan suojapukupäällä, vaan romahtaa kasaan heti kun yrittää liikuttaa jalkojaan. Niemi postittaa tiedon siitä, että yliraskaita suojapukuja ei löydy, yliluutnantti Suomiselle liittäen mukaan pari kuvaa Nybekistä puvussa ennen romahdusta ja romahduksen jälkeen.
Muutkin käyvät kokeilemassa suojapukuja ja ainoastaan Korhoselle löytyy sopiva, mutta hänkin käyttää mielummin omaansa. Yliluutnantti Suominen on tällä välin lähtenyt viemään kapteeni Lankisen kutsua englannin suurlähetystöön Sir Geoffreylle. Kapteeni Lankinen antaa tarkat ohjeet siitä miten englannin suurlähetystössä pitää toimia jotta pääsee Sir Geoffrey:n puheille.
Ohjeiden mukaan hän pääsee Sir Geoffrey:n puheille ja antaa tälle tuotavansa.
Yöllä joukkue herää hälyytykseen ja yliluutnantti Suominen soittaa pikaisesti sotapoliiseille ja kuulee, että sotapoliisit hoitavat pisteet 1-15 ja avaruusjalkaväki huolehtii pisteistä 16-18. Ryhmät ovat juoksemassa paikoilleen kun he kuulevat, että hälyytys on ohitse. Vartiossa ollut kakkosryhmä oli saanut käskyn lähteä tutkimaan alueen koillisnurkkaa ja nähtyään siellä rotan tai rotan näköisen teknisen vakoilulaitteen heittää Laitinen, Salosen yllytyksestä sitä yhdellä aikasytyttimellä varustetulla telamiinalla. Räjähdyksen jälkeen keskus ilmoittaa sitten suoraan, että kohde neutralisoitu ja hälyytys peruutettu.
Muutkin ryhmät lähetetään tutkimaan tilannetta ja he toteavat Laitisen ja Salosen olleen taas vauhdissa ylemääräisine räjähdysaineineen. Samassa paikalle saapuu jo paikallinen poliisi sireenit ulvoen, jolle sotapoliisit selittävät savuavan kuopan vieressä, että mitään ei ole tapahtunut, ai tuo kuoppa, puutarhuri kaivoi sen eilen jne. Yliluutnantti Suomisella soi puhelin muutamaan kertaan kun ennen kuin kaikki soittajat ovat tyytyväisiä.
+ + Hahmot + + Day Age + Name (Profession) Pelaaja Start End (days) + + Mikko Suominen Luutnantti Yliluutnantti + Sotilas Aarni 2.1.2005 - - + + Jouni Niemi Avaruusjääkäri Avaruusjääkäri + Lukkoseppä Kivinen 2.1.2005 - - + + Petteri Silta Korpraali Korpraali + Laboratiorioapulainen Aronsson 2.1.2005 22.1.2005 20 + + Anja Nousiainen Korpraali Korpraali + Sotilas NPC 2.1.2005 - - + + Tita Rossi Avaruusjääkäri Avaruusjääkäri + Ei mitään NPC 2.1.2005 - - + + Timo Laitinen Avaruusjääkäri Avaruusjääkäri + Teknikko NPC 2.1.2005 - -
Edellinen kuvaus Seuraava kuvaus Indeksiin